Näistä kuvista tulee mieleen mummin ja ukkini puutarhan kukkapensaat. Lapsena heidän puutarhansa oli paras paikka leikkiä. Leikin silloin pienenä siskoni kanssa hippaa, ja valtavien kukkapensaiden taakse oli hauskaa piiloutua. Rakastan heidän pihaansa yhä valtavasti ja nykyisin sinne on ihana mennä hengittämään ja rentoutumaan. Toisinaan taas repimään rikkaruohoja kukkapenkeistä isovanhempien avuksi, mutta senkin koen rentouttavaksi ”aivot narikkaan”-hommalta. Rakastan heidän puutarhaansa sydämeni pohjasta siellä perheen ja sukulaisten kanssa luotujen muistojen vuoksi.

Aikuisiällä luonto on saanut paljon suuremman merkityksen itselleni. Helsingin keskustassa asuvana kaipaan usein luonnon läheisyyttä ja lähden usein Töölönlahdelle nauttimaan luonnosta. Haen usein sitä tunnetta, kun saan aikaisena aamuna lenkillä vetää keuhkot täyteen raikasta ulkoilmaa. Jos on joku asia, joka saa minut tuntemaan olevani elossa, niin se on ehdottomasti edellä mainittu.

Nyt kolme vuotta sitten Helsingin keskustaan muuttaneena mieli on alkanut kaivata enemmän rauhallisemmalle seudulle asettumista. Haaveenani olisi vuoden aikana muuttaa lähemmäksi luontoa ja merta, sillä vaikka keskustan tuntumassa elää jatkuvasti siinä hyvässä pienessä sykkeessä, pääsisi rauhallisemmalla alueella eri tavalla rentoutumaan ja irti hektisestä työstäni. Toisaalta työt kutsuvat päivittäin Helsingin keskustan alueelle, joten kulkeminen on erittäin nopeaa – parhaimmillaan matka taittuu viidessä minuutissa.
Olen myös punninnut vaihtoehtoa asua keskustan tuntumassa vielä muutaman vuoden verran ja sen jälkeen asettua pysyvämmin aloilleen rauhallisemmalle alueelle.

Kaikki tämä on tosin vasta ajatuksen tasolla. Antaa tuulen virrata siihen suuntaan mihin se on tarkoitettukin.

Haluaisinkin kysyä, olisiko teillä kokemuksia muutosta entistä asuinpaikkaa rauhallisemmalle alueelle, ja miten sen on teihin vaikuttanut?

Photos / Essie’s

linen shirt / Cellbes*
shorts / H&M Trend
necklaces / Kappahl*

(*gifted)


Lue myös: Häät, syntymäpäivä ja MM-voitto yhtenä viikonloppuna
Stop vähättelyhuumorille